Lentämään!

Kiinnostaako lentäminen? Tule kokeilemaan purjelentämistä!

Esittelykurssi vain 150 € ja opiskelijoille ainoastaan 99 €.

Varaa aika nyt osoitteesta koulutus@oulunilmailukerho.fi

Lupakirjakoulutus:

Purjelennon peruskurssi koostuu teoria- ja lento-osista. Teoriaosan voit suorittaa kevään aikana Oulun Ilmailukerhossa tai milloin vain Urheiluilmailuopiston verkkoteoriana. Kesällä lennetään lento-osa. Lisää tietoa alempana.

Tervetuloa mukaan!
 Yhteydenotot ja ilmoittautumiset koulutus@oulunilmailukerho.fi

 

Kerho

Oulun Ilmailukerhossa harrastetaan purjelentoa ja sitä tukevaa hinauslentämistä.

“Purjelentokone hinataan ilmaan tavallisesti moottorikoneella tai vintturilla. Alkunousun jälkeen koneella liidetään käyttämällä korkeusenergiaa etenemiseen

Purjelento tarjoaa sinulle upeita elämyksiä. Kone pysyy ilmassa omien taitojesi avulla. Löytämällä nostavan ilmavirtauksen, termiikin, voi lentoa jatkaa.

Puhtaasti lentämällä ja aurinkoenergiaa hyödyntämällä voidaan saavuttaa useiden tuntien lentoaikoja keskinopeuden noustessa parhaimmillaan pitkälti yli 100km/h.

Osa koneista on kaksipaikkaisia ja kyytiin on mahdollista päästä tutustumislennolle. Kerhot eri puolilla maata järjestävät tutustumislentoja mahdollisuuksien mukaan.

Purjelento on vaativa urheilulaji. Kolmiulotteiseen shakkiin verrattu ja yhdeksi vaativimmista urheilujeista mainittu purjelento kysyy kilpailijalta taktista kypsyyttä ja henkistä kanttia.”

(Lainaus: Suomen ilmailuliitto)

Lajista kiinnostuneille kerho järjestää esittelytoimintaa, jossa tutustutaan lajiin sekä maassa että ilmassa lennonopettajan kanssa. Kerho antaa koulutusta myös purjelentäjän lupakirjaan, joka oikeuttaa lentämään itsenäisesti purjelentokoneella. Jäsenistölleen kerho tarjoaa monipuolista jatkokoulutusta harrastuksessa kehittymiseen.

Kerhon kalustoon kuuluu yksi kaksipaikkainen purjelentokone lentokoulutukseen, kolme yksipaikkaista purjelentokonetta harjoitus- ja kilpalentämiseen sekä yksi moottorilentokone purjelentokoneiden hinaamiseen taivaalle.

Toimintapaikkoina Oulun Ilmailukerholla ovat Ahmosuon pienlentokenttä Oulun kaupungin kupeessa ja Pudasjärven Ilmailukeskus Pudasjärven kaupungin tuntumassa. Pudasjärven Ilmailukeskus on yksi Suomen suurimmista harrasteilmailukeskuksista tarjoten loistavat puitteet ilmailun harrastamiselle.

Purjelento perustuu nousevien ilmavirtausten hyödyntämiseen muuttolintujen tavoin. Purjelennolle otollisimmat olosuhteet ajoittuvat Pohjois-Suomessa huhtikuun puolivälin ja syyskuun lopun välille, jolloin nousevat ilmavirtaukset ovat riittävän voimakkaita.

Purjelento on myös yksi edullisimmista tavoista päästä nauttimaan lentämisen riemusta. Kokenut purjelentäjä voi yhden hinauksen jälkeen viettää ilmassa koko päivän, jolloin hän tarvitsee vai yhden hinauksen.

Hinaus 500m  maksaa vain 30€ *)

Ja kausikortti kerhon purjelentokoneisiin vain 650€/v *)

Parin tuhannen vuosibudjetilla purjelentoa harrastaa siis varsin mukavasti.

 

 

Koulutus

Oulun ilmailukerho järjestää koulutusta …

Esittelykurssi

Purjelennon esittelykurssilla sinulla on mahdollisuus tutustua purjelentoon. Kursseja järjestetään useita kesän aikana, pääsääntöisesti Pudasjärven lentokentällä. Tarkemmat ajankohtat löydät kurssikalenteristamme.

Kurssi sisältää hieman teoriaa siitä, miten kone lentää ja lisäksi saat tietoa miten konetta ohjataan. Tämän jälkeen käydään lennonopettajan kanssa lentämässä. Parasta on se, että pääset itse kokeilemaan ohjaamista!

Esittelykurssi 150€ , opiskelijat kortilla 99€ *)

Tutustumiskurssi

Purjelennon tutustumiskurssilla koulutusta annetaan niin pitkälle, että tutustumiskurssin päätyttyä olet jo lähellä yksinlentovaihetta. Tutustumiskurssin jälkeen voit jatkaa helposti koulutusta niin pitkälle, että saat purjelentäjän lupakirjan.

Mitä etuja tutustumiskurssi tarjoaa? Kurssin voi aloittaa myös ilman suoritettua teoriakoulutusta. Tällöin teoriakoulutusta annetaan integroidusti lentämisen kanssa siten, että teoria- ja lento-osa muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Tässä vaihtoehdossa on kuitenkin varauduttava siihen, että kaikkea teoriaopetusta ei pystytä antamaan lento-osan aikana joten varauduthan suorittamaan teoriaopinnot joko kerhon järjestämillä teorioilla seuraavana talvena tai vaihtoehtoisesti verkko-opintoina.

Tutustumiskurssin teoria ja 2 ensimmäistä lentoa vain 250€, opiskelijat 199€.   Lennot 3-25  1000€ *)

Lupakirjakurssi

Lupakirjakurssilla koulutusta annetaan kaikki tarvittava koulutus lupakirjaa varten. Tämä sisältää teoriakurssin joko kerhon itse järjestämänä tai vaihtoehtoisesti suoritetaan Suomen Urheiluilmailuopiston verkkoteoriat. Tämän jälkeen lento-osa lennetään kaksivaiheisesti: ensin koulutus tähtää yksinlentoihin jonka jälkeen osaamista täydennetään edelleen niin pitkälle, että kurssin loppuessa olet valmis lupakirjatarkastuslennolle! Huomaathan, että lupakirjakurssilla tarvitset myös ilmailulääkärin myöntämän lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen ennen yksinlentoja.

Lupakirjakurssi 2600€. Ilman teoriaosuutta 2400€. Tutustumiskurssi hyvitetään hinnassa.  *)

*) Hinnat 2018 hinnaston mukaiset.

lisätietoja:  koulutus@oulunilmailukerho.fi

 

 

Etusivun uutiset

Ensimmäinen purjelentokesä

Kauden 2018 peruskurssin oppilas ja soon-to-be-purjelentäjä Timo Vehkaoja kirjoittaa ensimmäisestä purjelentokesästään.

————————————————————-

Pikkupojasta asti minua ovat kiehtoneet lentokoneet ja lentäminen aina avaruuslentoihin asti. Jo ala-asteella todettu punavihersokeus kuitenkin oli painanut haaveet ammattilentäjän urasta taka-alalle jo aikaisessa vaiheessa, ja ajatus lentämisestä harrastuksena kaatui korkeisiin kustannuksiin, tai ehkäpä oikeastaan jo puheisiin lentämisen kalleudesta. Tämä ei kuitenkaan vähentänyt mielenkiintoa lentokoneita kohtaan. Purjelentokin kävi jossain vaiheessa mielessä, mutta elämän hakiessa uomiaan ajatus kokeilemisesta jäi.

Kesä 2018 kuitenkin muutti kaiken. Pitkän haaveilun jälkeen tyttöystäväni osti minulle yllätyksenä Oulun Ilmailukerhon purjelennon esittelykurssin syntymäpäivälahjaksi. Toukokuun lopussa pääsin Ahmosuolla ensimmäistä kertaa purjelentokoneen kyytiin, kun Asikkalan Janne esitteli minulle purjelentämisen parhaat puolet. Puoli tuntia taivaalla riitti, ja kentältä lähtiessä kasvoi purjelentoa kohtaan sama pikkupojan into, joka oli alkanut jo reilut pari vuosikymmentä sitten. Se kuuluisa ilmailukärpänen puraisi – ja lujaa.

Ilmoittauduin tutustumiskurssille viikon mietiskelyn ja lajiin tutustumisen jälkeen. Matkalentokertomukset ja videot saivat täydellisesti koukkuun. Kesäkuun alussa lennettiin tutustumiskurssin ensimmäiset lennot Pudasjärvellä, ja lentämisen opettelu alkoi toden teolla. Uutta asiaa ja uskomattomia kokemuksia riitti paljon pitkin kesää. Lentämisen lisäksi kokeeneemmat lentäjät kertoivat kokemuksistaan ja antoivat arvokkaita vinkkejä, ja lentopäivien välillä opiskelin sääoppia ja lueskelin Purjelentotaito-nimistä oppikirjaa.

Lensin kesän aikana neljän opettajan kanssa, ja jokainen näistä, Vesa, Ville, Heikki ja Mikko olivat erittäin hyviä opettajia. Jokaiselta tuli erilaisia näkemyksiä ja vinkkejä lentämiseen, ja uutta asiaa tuli joka lennolla, aina kauden viimeiseen 17 minuuttia pitkään pyrähdykseen asti. Vaikka jokainen lento oli täynnä asiaa, jäi lentokesästä päällimäisenä muistoihin se rauha mikä taivaalla on, ja se tunne kun kääntää koneen jyrkkään kaartoon termiikissä ja kuulee variometrin piipittävän kiivaasti hyvän noston merkiksi. Sitä jää talven aikana varmasti ikävä.

Kun syyskuussa päätin ensimmäisen purjelentokauteni, oli takana 15 lentoa ja lähes kahdeksan tuntia ilmassa.

Talven aikana tavoitteena on suorittaa purjelennon teoriat ja lentäminen jatkuu peruskurssin merkeissä keväällä heti kelien salliessa. Ville sen sanoi, kun kauden viimeisen lennon jälkeen työnnettiin DG-500:aa halliin: ”Sitten keväällä kun alotellaan Ahmosuolla niin otetaan se kuus lentoa päivässä”. Ensi kesän aikana olisi siis tarkoitus suorittaa purjelentäjän lupakirja ja lentää ensimmäiset matkalennot, tästä sitten lisää kun ensimmäiset yksinlennot on lennetty!

-Timo Vehkaoja

Tyyppilennolla kerhon uudella Schempp-Hirth Discus CS:llä

Kerhon uudella Discus CS koneella lennettiin 15.8. illalla ensimmäiset lennot. Puheenjohtaja Mikko Kiuttu lensi ensimmäisenä ja toisena lensi lennonopettaja Ville Runtti.

Ville kertoo lennosta:

15. Elokuuta pääsin lentämään ensimmäisen lennon kerhoon juuri saapuneella Discus CS:llä. Aiemmin päivällä lensin 5 laskuharjoitusta kerhon Höyry 6:lla, kylläpä se tuntui taas erilaiselta tuoda laskuun kuin Pegase tai kerhon DG-500 trainer -koulukone.

Aikaisempaa kokemusta purjelentokoneista minulla on eniten kerhon DG-500 trainerista, Pegasesta ja DG-300:sta. Schempp-Hirth:n koneista minulla on aiemmin tyypit kaksipaikkaisista Januksesta ja DuoDiscucsesta. Molemmat Schempp-Hirth:n kaksipaikkaiset ovat mielestäni mukavampia lentää, kuin 3 edellä mainittua konetta, joten odotukset yksi paikkaiseen Discus CS:ään olivat suuret.

Illalla klo 20:40 aikaan, keliä ei enää ollut, todella lievä kentän suuntainen vastatuuli, keli oli juuri sellainen, mikä pitää olla peruskurssin ensimmäisellä yksinlennolla. Pääsin Puheenjohtajan Kiutun Mikon jälkeen toisena lentämään. Kysyin Mikolta missä kohdassa hänen massalla oli trimmi lentoonlähdössä/hinauksessa, Mikko vastasi, noin ⅓ osaa edestä. Polkimet olivat aika takana, jottei jalat osu mittaritauluun, ajattelin ettei tässä varmaan tarvi paljoa käyttää jaloilla voimaa, joten tämä on varmasti hyvä.

Kabiini kiinni, peukalolla merkki, lautturi alkoi kiristää köyttä, pidin pyöräjärrulla konetta paikallaan, jottei köysi pääse löysäämään. Lautturi teki lentoonlähtöilmoituksen, rallissa tehot nousi, Discus liikahti, päästin samalla pyöräjarrun irti, lähdettiin siis saman tien hyvään vauhtiin. Lentoonlähdössä kone tuntui jo uskomattoman helpolta ohjata. Myös minun massalla kannus nousi ilmaan ja pääpyörä pysyi kiitotiessä kiinni (toisin kuin DG-300:n, joka minun massalla nousee kahdelta pisteeltä ilmaan :)) nopeus kasvoi 90-100km/h, nostin koneen sievästi ilmaan, vau tämähän on kevyempi ohjata kuin Höyry 6:n (jossa kerhon koneista tarvitaan kevyimmät ohjainvoimat), turhaan stressasin trimmiä, helppohan tämä on pitää hinauskoneen perässä, vaikka trimmi ei sattuisi ihan kohdalle näin ensimmäisellä lennolla.

Koneella oli uskomattoman helppo seurata hinauskonetta, voimaa tosiaan tarvi huomattavasti vähemmän kuin DG-500 trainerilla, jopa vähemmän kuin Höyryllä. Kone oli myös hinauksessa todella hiljainen. Irroitus 600 metrissä, pyörä sisään, kone hiljeni entisestään.

Aluksi lensin lovia kaartoja ja suoraan mittarinopeudella 100km/h, korkeus ei juurikaan tippunut, vaikkei keliä ollut. Korkeusmittari näytti edelleen noin 600m. Tarkistin ilmatilan alta, kokeilin osasakkausnopeuden ja sakkauksen, hyvä käyttäytyypä kiltisti. Minun massalla voi siis lentää noin 65km/h 🙂 kokeilin nopeuksia kaarrossa, nekin vaikutti hyvältä, kuivalla koneella voin siis kaartaa jopa 70-75km/h. Sen jälkeen kokeilin nopeuksia, eipä tarvinnut paljoakaan työntää, niin sain normaalin liukunopeuden 150km/h, jota tulen käyttämään matkalennoilla. Ihmettelin ohjainvoimia, sauvaa tarvitsee tosiaan käyttää samanlaisella voimalla kuin lyijykynällä piirtäisin paperille! Ohjain geometria oli huippu. Tosiaan kun ajattelee lähteen kaartamaan, ollaan jo kaarrossa. Kokeilin vielä nopeuksia 200km/h ja 250km/h tässä ei tosiaan näytä nokka vielä samalla tavalla alas, kuin koneissa millä olen aiemmin enimmäkseen lentänyt. 250km/h vedin sauvasta sievästi, hidastin 100km/h. Korkeutta sain 150 metriä lisää, tämähän tuntuu hyvältä.

Seuraavaksi laskuun, kokeilin ensin miltä lentojarru tuntuu ja testasin onko koneessa telinevaroitinta. Jarrut tuntuvat hyvältä, vaikuttavat tosi tasaisesti, ei minkäänlaista “pykälää”, ja jarrut ovat tosi tehokkaat, koneen saa tarvittaessa nopeasti alas. Telinevaroitinta ei ole, hmm.. ehkä se on hyvä ensi talvena laittaa. Noh myötätuuleen, teline ulos, lakskukierrosilmoitus, trimmasin nopeuden 100km/h. Mittarissa keltainen kolmio on 115km/h kohdalla, mutta tarkistin ennen starttia lentokäsikirjasta, se on maksimimassalle, siis tankatulle koneelle, minun massalla keltainen kolmio on oikeasti 95km/h.

Lasku sujui kuin DG-500:lla, DG-300:lla tai Pegasella, jarrujen käyttö tosin tuntui jopa hiukan helpommilta, koska jarrujen lisääminen/pienentäminen muuttaa liukukulmaa jyrkemmäksi/loivemmaksi tasaisesti, eikä nopeus muutu.

Tuntuipa oikeasti hyvältä koneelta, hiljainen, todella kevyt ohjattava (kevyempi kuin Höyry!), eikä mitään muutakaan vikaa! Todellakin vielä mukavampi lentää kuin Janus tai DuoDiscus! En malta odottaa, että pääsen vesien kanssa pidemmälle matkalennolle. Lautturilta kuulin, että kone oli yhtä kevyt hinattava kuin kerhon Höyry 6:n, jolla juuri aiemmin lensin 5 laskuharjoitusta 😀

Ei muuta kuin lentämään siitä! DG-500 trainerin jälkeen Discus CS:ään siirtyessä ei tule mitään suurta yllättävää vastaan kuin että koneella on mukavampi lentää 🙂

Ville Runtti